Pienet ja keskisuuret organisaatiot hyökkääjien kohteena
Kyberhyökkäykset ovat Salmenjoen mukaan viime aikoina kohdistuneet entistä pienempiin organisaatioihin. Pk-yrityksiä on paljon, ja suojautumisen taso niissä vaihtelee, joten kyberrikollisten näkökulmasta ne ovat houkuttelevia hyökkäyksen kohteita. Siksi myös pienempien toimijoiden on järkevää varautua ennen, kuin on liian myöhäistä. Asiantunteva tietoturvakumppani tukee, kun yrityksen oman henkilökunnan resurssit ovat sidottuna liiketoiminnan kannalta keskeisempiin tehtäviin.
Kun varautuu ajoissa, voi ison osan hyökkäyksistä pysäyttää jo alkutekijöissään, kun IT-ympäristön ilmeisimmät aukot on tilkitty. Lamppu ja Salmenjoki muistuttavat, että valmista ei tule koskaan, sillä niin hyökkäys- kuin puolustusteknologia että ympäristöt, joissa niitä tarvitaan, ovat jatkuvassa muutoksessa.
”Onneksi kaikista helpommin korjattavat puutteet saa hoidettua nopeasti. Tietoturva-asioissa ei kannata tavoitella täydellisyyttä vaan keskittyä kehittämään suunnitelmallisesti keskeisimpiä osa-alueita”, Salmenjoki kannustaa.
Tekoäly lisää kyberuhkien määrää ja parantaa hyökkäysten laatua
Vuonna 2023 suuren yleisönkin huulille noussut tekoäly vaikuttaa myös tietoturvaan. Salmenjoen mukaan kyberrikolliset tulevat jatkossa hyödyntämään tekoälyä ja erilaisten prosessien automatisointia yhä tehokkaammin. Tästä seuraa asiantuntijoiden mukaan paitsi määrällisesti enemmän hyökkäyksiä, myös esimerkiksi paremmin kohdennettuja ja siten vakuuttavampia tietojenkalasteluyrityksiä.
”Selvää on, että hyökkäysten määrä tulee lisääntymään ensi vuonna entisestään”, toteaa Lamppu. ”Siksi nyt jos koskaan kannattaa panostaa tietoturvan jatkuvaan ylläpitoon asiantuntevan kumppanin avulla.”
Talousajattelu tuli tietoturvaan – miten saada siitä kaikki hyöty irti?
Kyberuhkien tehokas torjuminen vaatii paitsi osaamista ja aikaa, myös taloudellista panostusta. Siksi kannattaa huolehtia siitä, että käytössä olevien työkalujen kaikki ominaisuudet hyödynnetään ja palvelut konfiguroidaan oikein – näin organisaatio saa investoinnistaan parhaan mahdollisen hyödyn. Lamppu kertoo todistaneensa tilanteita, jossa organisaatiossa ei edes tiedetä, että kaikkia työkalujen ominaisuuksia ei olla otettu käyttöön. Tällöin yritys saattaa joutua ikävään tilanteeseen, jossa yrityksessä uskotaan ympäristön olevan suojassa, vaikka niin ei todellisuudessa ole.
”Tällaisissa tilanteissa palveluntarjoaja on tärkeässä roolissa. Kun kumppanina on taho, joka aktiivisesti kehittää omia prosessejaan, myös asiakas hyötyy”, pohtii Salmenjoki. ”Suurin hyöty tietenkin saadaan, jos asiantunteva kumppani hoitaa sekä yrityksen tietoturvan monitoroinnin että ympäristön jatkuvan kehityksen.”
Entä, jos budjettia olisi vaikkapa oman tietoturvahenkilön rekrytoimiseen? Asiantuntijat muistuttavat, että monessa suuressakaan yrityksessä harvoin on tarpeeksi mielekästä ja asiantuntemusta kehittävää tietoturvatekemistä jonkun tietyn osa-alueen kokeneelle ammattilaiselle. Toisaalta organisaation tietoturva vaatii monenlaista osaamista, mitä harvoin yhdistyy yhdessä työntekijässä.
Lisäksi kannattaa huomioida, että suurin osa hyökkäyksistä tapahtuu yöaikaan, ja harvalla yrityksellä on mahdollisuutta valvoa järjestelmiä 24/7 omin voimin. Nämä seikat on syytä pitää mielessä ja pohtia, millaisia palveluita saisi hankittua rekrytointi- ja palkkakuluja vastaavalla summalla.
Suojaudutko ajoissa vai korjailetko kalliisti jälkikäteen?
Valitettavasti toisinaan tulee vastaan tilanteita, joissa organisaatio ei ole ehtinyt suojautua tarpeeksi ajoissa tietoturvauhilta. Näin vahinko on ehtinyt jo tapahtua ja hyökkääjä on päässyt tekemään tuhojaan järjestelmässä. Lamppu muistelee tapausta, jossa asiakkaalle oli jo tehty tarjous tietoturvatyöstä ja päätöstä odotellessa asiakkaan ympäristöön oltiinkin onnistuttu jo tunkeutumaan. Vahinkojen tutkinta vei useita päiviä, toi yllättäviä kustannuksia sekä ja totta kai vei myös asiakkaan omaa työaikaa ja resursseja.
”Tietysti tällaisesta aiheesta pitää viestiä myös sidosryhmille, jolloin seurauksena on myös mainehaitta”, Lamppu muistuttaa. Mainehaitan hintalappua on vaikea määritellä, mutta pahimmillaan kyberhyökkäyksessä on vaakalaudalla koko yrityksen toiminta.
Mihin keskittyä vuonna 2024?
Kaiken kaikkiaan vuosi 2024 tuo mukanaan varmasti monenlaista uutta tietoturvan saralla. NIS2-direktiivi astuu voimaan lokakuussa 2024 tavoitteenaan nostaa kyberturvallisuuden tasoa halki EU:n, toisaalta myös kyberrikolliset kehittävät teknologioitaan ja ovat entistä aggressiivisempia. Vain erikoistumalla pärjää kilpajuoksussa – viimeistään nyt pk-yrityksen kannattaa panostaa ammattimaiseen tietoturvakumppaniin, ja vapauttaa omat resurssit liiketoimintaspesifimpiin tehtäviin.
Myös me Netoxilla uskomme erikoistumisen voimaan! Olemme Microsoft Security -teknologioiden huippuosaaja ja tietoturvan kokonaispalvelukumppani. Ota rohkeasti yhteyttä, niin sovitaan lyhyt sitoumukseton tietoturvan kartoitustapaaminen.
