Koukulla sitouttamista
Alasaarelalla on pitkä kansainvälinen tausta algoritmivaikuttamisen saralla. Vaikuttamisen pariin hän päätyi alun perin pelialan kautta. Pelialalla toimiessaan Alasaarela todisti merkittävää muutosta alan toimintaperiaatteissa, kun pelkästä sisällön kuluttamisesta alettiin siirtyä kohti ilmiötä, jota Alasaarela kuvaa addiktion monetisaatioksi.
Addiktion monetisaatiolla tarkoitetaan tapahtumaketjua, jossa kuluttaja saadaan addiktion omaisesti koukutettua esimerkiksi peliin tai muuhun palveluun. ”Se on niin ruma termi, että ei sitä alalla hirveän paljon käytetä. Enemmän puhutaan sitoutumisesta”, Alasaarela toteaa. Tapahtumaketjun tarkoituksena onkin kuluttajan maksimaalinen sitouttaminen, joka tähtää siihen, että tältä saadaan lopulta riittävästi rahaa irti.
Addiktion synnyttämiseen käytetään nimenomaan algoritmeihin perustuvaa vaikuttamista, jolla on tärkeä rooli digitaalisten palveluiden skaalaamisessa. Alasaarelan mukaan addiktion synnyttämisen pyrkimys on nykyään olemassa pelialan ohella kaikissa liiketoimintamalleissa, jotka perustuvat ihmisten huomion saavuttamiseen ja sen avulla kaupallisen toiminnan edistämiseen.
Algoritmeista on moneksi
Algoritmit ovat vahvasti läsnä myös esimerkiksi sosiaalisen median alustoilla ja sitä kautta ihmisten arkipäivässä. Yhtenä esimerkkinä Alasaarela nostaa esiin Twitterin, jonka algoritmi suosii vastakkainasettelua luovia keskustelunavauksia. Ne synnyttävät voimakkaita tunteita, jotka taas herättävät eniten keskustelua, tuovat lisää näkyvyyttä ja suurempia yleisöjä, eli maksimoivat huomiota. ”Mutta voimakkaita tunteita voi luoda myös positiivisen kautta. Nyyhkytarinat on usein rakennettu tuomaan yleisöä siihen keskusteluun”, Alasaarela valottaa.
Algoritmivaikuttamiseen kuuluu olennaisesti myös niin sanotut kuplat ja kuplautumiseen liittyvät ilmiöt. Kuplat rakentuvat sen mukaan, mitä kuluttaja internetissä tekee. ”Kun puhutaan kuplista, niin ei välttämättä puhuta pelkästään sosiaalisen median kuplista, vaan myös hakualgoritmeista ja siitä digitaalisesta näkökentästä mikä meillä on”, Alasaarela toteaa. Käyttäjille esiin nousevat palvelut ja sisällöt räätälöidään sen mukaan, mitä he todennäköisimmin haluavat nähdä aiempien sisältötottumuksiensa perusteella. Sisältöjä filtteröimällä varmistetaan käyttäjien huomion ja ajan kiinnittäminen. Samalla kuplien sisällöt pääsevät vahvistamaan itseään.
Tekoälyä ja algoritmeja on mahdollista käyttää myös positiivisen vaikuttamisen välineenä. Teema on Alasaarelalle tärkeä, ja hän toivookin sen yleistyvän käytännössä. ”Eettisin tapa tehdä algoritmivaikuttamista tällä hetkellä on rakentaa niillä ihmisille insentiiviä parempaan elämään”, hän sanoo. Algoritmien kautta voidaan siis rakentaa houkuttimia parempiin valintoihin. Esimerkkinä tästä toimii satunnaisia palkkioita antavat palvelut, joissa palkkiot liitetään positiivisiin käyttäytymismalleihin ja niiden toistamiseen.
Digitaalisen luottamuksen vahvistaminen vaatii lisää keinoja
Alasaarelan mukaan ihmisten ymmärrys algoritmeista on lisääntynyt ajan myötä. Yleisen tietoisuuden heräämiseen myötävaikutti etenkin Cambridge Analytica -skandaalina tunnettu kohu, joka heräsi Yhdysvaltain vuoden 2016 presidenttivaalien yhteydessä Cambridge Analytican käytettyä tekoälyä äänestyspäätöksiin vaikuttamisessa. Alasaarela kuitenkin toteaa, että vaikka algoritmien olemassaolo ja käyttäytymiseen vaikuttamisen pyrkimys usein tiedostetaan, niiden toimintaa ei ymmärretä tai osata hallita.
Miten kuluttajien digitaalista luottamusta voitaisiin siis vahvistaa, ja mitä se merkitsee Alasaarelalle itselleen? ”Mä olen oppinut, että mä en voi olla riittävän huolellinen tietoturvan kanssa”, Alasaarela kertoo. Hän painottaakin tietoturvatoimialalla olevan tärkeä rooli digitaalisen luottamuksen rakentamisessa. Alasaarela toivoisi erityisesti lisää yksinkertaisia keinoja säätää palveluita ja ympäristöjä ilman erityistä koodausosaamista. Näin myös peruskäyttäjät saisivat mahdollisuuden luoda turvallisen digitaalisen ympäristön itselleen.
