Antti Vasara aloitti työnsä Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä vuonna 2015. Hän kertoo, että pandemia-aika on kiihdyttänyt entisestään tarvetta löytää uusia ratkaisuja liiketoimintaan sekä yhteiskunnallisiin asioihin.
”Koen VTT:n toiminnan tärkeänä, työn merkitys on joka päivä selvä. Tiedämme, että teemme tärkeää tutkimustyötä tulevaisuutta ajatellen ja tällä hetkellä on käynnissä kova buumi, että ihmiset haluavat panostaa tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan”, Vasara kertoo.
80-vuotiaan VTT:n tämän hetken isoimmiksi teemoiksi Vasara listaa hiilineutraalit ratkaisut, resurssiviisauden, kvanttiteknologian ja teknologisen kehityksen sekä resilienssin eli sen, miten yhteiskunnan toiminnot turvataan.
Vasara puhuu myös bioteknologian hyödyntämisestä. Luonto on Vasaran mukaan maapallon paras insinööri ja sieltä pystymme ammentamaan esimerkkejä muun muassa ruoantuotantoon ja sen kehittämiseen.
”Tästä esimerkki on keinotekoisen proteiinin tuottaminen. Biotekniikan avulla pystymme teollisesti tuottamaan kananmunan valkuaista. Prosessi on hyvin samanlainen kuin vaikka lääkkeiden, esimerkiksi insuliinin tuottamisessa”, Vasara sanoo.
Antti Vasara muistuttaa kuitenkin, että edellä mainittujen lisäksi on olemassa paljon muitakin tärkeitä teemoja ja on myös VTT:n rooli olla mukana monessa.
Erilaiset kriisit vaikuttavat myös tutkittaviin aiheisiin
Vasara kertoo, että monenlaiselle uudelle teknologialle ja tutkimukselle on kysyntää. Tutkimusprosessit ovat aina väkisin pitkiä eikä välttämättä 10 vuotta ole prosessille riittävä aika. Erilaiset tapahtuvat murrokset ja kriisit voivat kuitenkin tuoda tarpeen sille, että on tarpeellista poiketa totutusta.
”Zoomin ja Teamsin kaltaiset ratkaisut ovat teknologian kannalta olleet valmiina jo kauan, mutta vasta pandemia teki niistä uuden standardin työskentelylle”, kuvailee Vasara.
Toiseksi esimerkiksi Vasara nostaa vetyteknologian, joka on nyt kaikkien huulilla. Aiemmin siihen suhtauduttiin niin, ettei siitä tule olemaan mitään hyötyä, mutta juuri nyt taas halutaan siirtyä uusiutuviin energiamuotoihin.
Seuraava mullistava teknologian askel on kvanttitietokone
VTT on voimakkaasti mukana myös kvanttitietokoneiden kentällä ja Vasara korostaa, että Suomi on tällä kentällä hämmästyttävän vahvoilla ja pitkällä. Kvanttitietokoneiden juuret juontavat jo 60-luvun suomalaiseen yliopistotutkimukseen ja siksi Suomesta löytyykin tarvittavaa osaamista esimerkiksi jäähdytinlaitteistojen rakentamiseen. Vaikka polkua on kuljettu kauan, meillä on silti vielä edessämme pitkä matka, muistuttaa Vasara.
Kyberturvallisuus pelaa myös kvanttitietokoneiden kentällä isoa roolia, sillä kyberturva on niin läpileikkaavaa.
”Kvanttitietokone tulee perustamaan aivan erilaisen kyberturvamaailman verrattuna perinteisempiin tietokoneisiin”, Vasara kertoo.
Kvanttitietokoneet pystyvät tutkimuksen mukaan murtamaan perinteiseen salaukseen perustuvia tietoja, joihin kuuluvat esimerkiksi valtion tiedot. Kvanttiteknologia tulee mahdollistamaan quantum internetin eli kvantti-internetin ja tiedonsiirron, jossa suojauksen murtaminen olisi fysiikan lakien mukaan mahdotonta. Kun tieto liikkuisi kvantti-internetissä, sitä ei pystyisi huomaamatta käydä lukemassa.
”Täytyy kuitenkin muistaa, että kun keksitään mielikuvituksellisen hieno tapa turvata asioita, niin aina joku keksii yhtä mielikuvituksellisen tavan murtaa suoja”, Vasara sanoo.
Mitä digitaalinen luottamus merkitsee Antti Vasaralle?
”Suomi on luottamusyhteiskunta ja tämä fyysisessä maailmassa vallitseva luottamus pitää saada toimimaan myös virtuaalisessa maailmassa. On tärkeää pohtia, miten tämä luottamusyhteiskunta pidetään toiminnassa. Kuitenkin väkisinkin me kaikki käytämme ties mistä maista tulevia palveluita, niin täytyisi miettiä miten siinä hämmentävässä maailmassa voi toimia”, Vasara summaa.