CMI – Martti Ahtisaari Peace Foundation on rauhanvälitystä kansainvälisesti tekevä toimija. CMI pyrkii helpottamaan ja ratkaisemaan konflikteja. CMI on ajan myötä noussut pohjoismaisesta start upista globaalisti merkittäväksi toimijaksi. Ennen uraansa CMI:llä Janne Taalas on tehnyt pitkään töitä diplomaattina.
Miksi suomalaiset ovat hyviä rauhanneuvottelijoita?
Janne Taalas näkee CMI:n toiminnassa yhä edelleen Martti Ahtisaaren perinnön. Taalas kertoo myös, että Suomi on tunnettu hyvistä rauhanturvaajista, jotka pysyvät rauhallisina ja hoitavat työnsä. Suomalaisten valtti rauhanneuvottelijoina on ratkaisukeskeisyys ja luotettavuus – jos jotain luvataan, se tapahtuu.
”Suomalaiset osaavat kohdata ihmiset samalta tasolta, otamme ihmiset ihmisenä. Se on suomalaisen yhteiskunnan olennainen ominaisuus, että toimitusjohtaja ja duunari voivat istua saunassa vierekkäin ja keskustella. Se ei monissa maissa tapahdu”, Taalas pohtii.
CMI:n työntekijät kohtaavat ihmisiä, jotka ovat käyneet läpi traumaattisia kokemuksia. Siksi on erittäin tärkeää pystyä luomaan luottamuksellisia suhteita ja suomalaisella luonteella se onnistuu. Taalas muistuttaa, että yhteiskuntamme on myös tasa-arvoinen ja inklusiivinen. Kuitenkaan vielä naisten asema rauhansopimuksia tehdessä ei ole riittävän vahva. Tutkimuksen mukaan häviävän pieni määrä rauhansopimuksia allekirjoittavista henkilöistä on naisia.
”Tiedämme, että jos naiset ja kaikki yhteiskunnan ryhmät ovat mukana prosesseissa, ratkaisut ovat parempia ja kestävämpiä”, Taalas summaa.
Maailmalla naiset ovat monesti marginalisoituja ja heidän poliittinen äänensä on heikko. Yhteiskunnat eivät silti voi ilman naisten mukana oloa olla tasapainoisia ja kehittyviä. Tietoisuutta on levitettävä myös nuorten äänten osalta:
”Afrikassa on valtavasti nuoria, jotka haluaisivat äänensä kuuluviin ja saada poliittista vaikutusvaltaa. Miten me saisimme tämän nuorison mukaan prosesseihin ja rakentamaan yhteiskuntia? Heille täytyy löytää rooli, jossa he pystyvät antamaan merkittävän ja aktiivisen panoksensa”, Taalas sanoo.
Konflikteja ratkoessa kaiken lähtökohta on tiukka, realistinen ja kunnollinen analyysi siitä, mitä maassa oikeasti tapahtuu ja mistä konfliktissa on kysymys. Vasta hyvin tehdyn analyysin jälkeen CMI:llä arvioidaan, mitä lisäarvoa he voivat tuoda tilanteeseen ja mihin lopputulokseen pyritään.
” Rauhanneuvottelut loppuvat usein siihen, että prosesseilla ja instituutioilla varmistetaan, että yhteiskunnat voivat käsitellä näitä ongelmia tulevaisuudessa. Projektit eivät lopu kuin seinään ja kontaktit säilyvät”, Taalas huomauttaa.
Sodasta on tullut optio ratkaista konflikteja
Euroopan ja Suomen mediassa Venäjän hyökkäyssota on ollut huomattavasti enemmän esillä muihin konflikteihin verrattuna. Taalas sanookin, että median rooli ja vaikutus on merkittävä: eurooppalaisen uutisointi tapahtumista on hyvin tunteisiinvetoavaa. Sota on syystäkin herättänyt voimakkaita tunnereaktioita eurooppalaisissa, mutta tätä ei välttämättä Euroopan ulkopuolella ymmärretä.
”Olen joutunut vähän selittelemään, miksi tämä menee tunteisiin. Vastaavia sotia on muuallakin, miksi emme reagoineet samalla tavalla? Positiivista tunnereaktiossa on toki se, että se herättää auttamaan ja toimimaan”, Taalas kertoo.
Tilastojen valossa maailmalla konfliktit ovat lisääntyneet huomattavasti ja sodasta on tullut optio valtioiden välisten konfliktien ratkaisijaksi. Se aiheuttaa ymmärrettävästi huolta, sillä jos sotien määrä maailmalla kasvaa, se näkyy myös Euroopassa.
”Teknologia ja digitaalisuus voivat myös tehostaa tapoja käydä sotaa. Meillä on kykyjä, jotka ovat tehneet toisenlaisen sodankäynnin mahdolliseksi”, Taalas muistuttaa.
Miten digitalisaatio näkyy CMI:n prosesseissa?
Taalas kertoo, että erilaiset toimialat tulevat muuttumaan digitalisaation vaikutuksesta ja näemme sen myös sodankäynnissä. Ongelma on se, että sotavoimat ovat parempia digitalisaation käytössä kuin rauhantekijät.
”Lähtökohta on se, ettemme ole tasatilanteessa. Oletan, että 10–15 vuoden kuluttua rauhanvälityksessä tulemme näkemään aivan uusia tapoja. Meillä CMI:ssä on kaksi temaattista painopistettä: naiset ja rauhanrakennus sekä digitaalinen rauhanrakennus. Naisten ja rauhanrakennuksessa olemme maailman johtavia ja tavoitteena on olla johtava myös digitaalisessa rauhanrakennuksessa”, Taalas painottaa.
Digitaalisuus vaatii yhteistyötä yritysten kanssa, koska valtiotkaan eivät voi toimia sillä kentällä yksin. Siksi CMI:lläkin ollaan kiinnostuneita yhteistyöstä teknologian toimijoiden kanssa. Nytkin CMI:llä on käytössä sisäisessä suunnittelussa riskinhallintaan liittyviä keinoja sekä muita uusia digitaalisia toimia. Taalas uskoo, että digitaalisuudella on merkittäviä mahdollisuuksia:
”Digitaalisen inkluusion kautta voidaan vahvistaa sellaisten toimijoiden toimijuutta, jotka eivät vielä ole osana tiettyä poliittista prosessia tai tilaa. Tästä esimerkkinä nimenomaan naiset ja nuoret. Tämä on nyt se kuuluisa matalalla roikkuva hedelmä”, Taalas summaa digitaalisuuden yhden hyödyn.
